Kalliokosken Sana Halsuan ja lähikylien asialla jo vuodesta 2002
 
Kalliokosken
Sana 2005 / 01


(1)Pääkirjoitus
(2)Paikallaan pysyvältä ei liike lakkaa
(3)Vuosi vaihtui rauhaisin menoin Kalliokosken lähikylissä
(4)Kahvila avautui joulukaudeksi
(5)Tutkielma halsualaisesta hulluudesta
(6)HaVen havinaa
(7)Legendan urbaani paluu
(8)Pikkujouluisaa
(9)Säännöt on säännöt
(1) Syntymäpäiväin keskellä
Luettu 1101 kertaa

Kalliokosken Sana on täyttänyt kaksi vuotta. Pirskehdintää varjostaa kuitenkin viime aikojen tapahtumat. Aasian hyökyaallot eivät vieneet yhdenkään halsualaisen henkeä, mutta silti katastrofi varjostaa järvikylän ihmisten elämää. Epätietoisuus on kurittava kaveri: Milloin kunnan järven vesi hullaantuu ja päättää nousta yhtenäiseksi vesimassaksi ja vyöryttää pienen kylämme? Myrskyn elkeet Helsingissä paljastivat veden mahdollisuuksia Suomenkin ympäristössä. Vielä toistaiseksi Halsua on osa Suomea.

Halsua on vaarassa niin luonnon kuin ihmistenkin suhteen. Väkiluku pienenee alituiseen myös ilman luonnononnettomuuksia. Näin ollen kabineteissa on jo kovasti puhuttu, että tämän vaalikauden jälkeen ei enää äänestettäisi Halsualle omaa kunnanvaltuustoa. Radikaali siipi on ottamassa tästä kimmokkeen toiminnalleen. Kuinka pahasti sisäiset ristiriidat voivat repiä pintapuolisesti kullattua yhteisöämme? Erkaneeko Ylikylä Kirkonkylästä joskus? Tällaiseen toimintaan ei olisi varaa, sillä reunaseutujen korppikotkat odottavat tilaisuuttaan.

Onneksi vielä toistaiseksi kunnassa on yhtenäisyyttä. Johtajamme Rauta-Kale on pitänyt kuntaa nuorissaan jo 30 vuotta. Tuollaiseen valtakauteen ei edes Kekkonen pystynyt, vaikka taustalla väijyivät kukaties mahtavemmat voimat. Vaikka entisaikojen presidentti olikin urheilumiehiä, ei hänen terveytensä ollut mitään verrattuna Halsuan kunnanjohtajaan. Näinpä turhanpäiväiseen kritiikkiin ei ole meilläpäin ollut aihettakaan. Kukaan ei ole kyseenalaistanut johtoperiodin pituutta, mikä on ollut oikein ja pitänyt Halsuan erossa kuntayhtymistä. Kalliokosken Sana on jo vuosien ajan antanut miehelle tukensa ja antaa vastaisuudessakin. Mutta riittääkö Rauta-Kalen mahti saamaan aikaan kansanliikettä, jonka avulla kuntamme erkaantuisi emämaasta?

Jarno Hietalahti