Kalliokosken Sana Halsuan ja lähikylien asialla jo vuodesta 2002
 
Kalliokosken
Sana 2005 / 10


(1)Pääkirjoitus
(2)Oudot taudit kurittivat lähikyläläisiä
(3)Kehittämisrahat innovatiivisiin konsepteihin
(4)Muuttoliike tuo lähikyliin uutta eloa
(5)Joulun odotus alkaa jo lokakuussa
(6)Syystalven surkunovelli
(1) Autonomian ongelma
Luettu 1076 kertaa

Halsuan itsenäisyyshuuman noustessa eräät nimeltä mainitsemattomat tahot ovat alkaneet puhua autonomian mahdollisuudesta. Täydellinen irrottautuminen emämaasta koetaan liian pelottavaksi, eikä uuteen ja tuntemattomaan uskalleta hypätä suin päin. Olo Suomen valtiossa koetaan yhä edelleen turvalliseksi.

Kuinka turvallisena tätä oloa voidaan pitää? Valtiovalta karsii tukiaan ja kunnat joutuvat maksumiehiksi. Ruoka-apua ei enää virtaa kylään totuttuun malliin. Historiassa ratkaisevat liikkeet ovat olleet aikalaisittain rohkeita. Takapajuisuus ei auta kehityksen kärkipäässä juostaessa. Suomen valtio ei enää kykene takaamaan Halsuan kansalaisille riittävän vankkaa lupausta eteenpäin pääsemisestä.

Kehityksestä ylipäätään ollaan montaa mieltä. Joidenkin mukaan vanhan mallin toteuttaminen tai ainakin uusien ryntäysten rajoittaminen kuulostaa kehitykseltä. Miten Halsua kykenisi kehittymään autonomisessa asemassa? Maarianhamina sai nostettua edustusjoukkueensa jalkapallon Veikkausliigaan ja Halsualla voisi käydä samoin. Kustannukset vain nousisivat kohtuuttomiksi. Autonomian seuraava looginen askel on aina automania. Miten ympäristöönsä rakastunut kylä voi uhrata kauniin luontonsa harhaisen kehityksen kynnysmatoksi? Kovin suuri osa halsualaisista ei toivota autoja tervetulleeksi kuntaan.

Valaistunut yksilö tunnistaa oikean kehityksen. Teknologian tuomien vempainten ei anneta langettaa lumeitaan kunnon ihmisten silmille. Kehitys kulkee siellä, minne Halsua pyrkii. Autonomia ja emämaan ikeen alle jääminen ei ainakaan edesauta tuollaista tavoitetta.
Jarno Hietalahti