Kalliokosken Sana Halsuan ja lähikylien asialla jo vuodesta 2002
 
Kalliokosken
Sana 2006 / 01


(1)Pääkirjoitus
(2)Tupakkamiesten turmiollinen retki Halsualle
(3)Ilmainen messänharvennus Halsualla
(4)Rake tulee takaisin
(5)Halsuan nuorisoseura esittäytyi valtakunnalle
(6)Kalliokosken Sanalla liikaa lukijoita
(1) Väritön kenttä presidentin tuhona
Luettu 1104 kertaa

Suomi on joutunut seuraamaan viimeisten vuosikymmenten ala-arvoisinta presidentin vaalia. Kansa etsii itselleen parhaillaan vallatonta johtajaa, mutta tehtävä on osoittautunut haastavaksi. Vaalikeskustelut ovat olleet mitättömiä ja todellisia eroja ehdokkaiden välille on ollut hankala löytää. Toivoa saattaa, että kahdella jäljelle jääneellä ehdokkaalla on vielä yllätyksiä esitettävänään. Ilman väriä ei valintakaan ole demokraattinen.

Aidomman valintamenetelmän malli löytyy helposti ja läheltä: Amerikan Yhdysvalloista. Atlantin toispuoleisessa onnelassa kaikki on paremmin. Presidentinvaaleissakin on näkyvää ja kuuluvaa loanheittoa. Kaksipuoluejärjestelmä takaa alusta asti selkeän kilpailuasetelman suurimpien välille, mikä käytännössä eliminoi pikkupuolueiden läsnäolon. Vaaleissa nouseekin olennaiseksi kumpi isoista kykenee haukkumaan toista tehokkaammin. Omalla kyvykkyydellä ei ole mitään tekemistä presidenttiyden kanssa, vaan keskeistä on epäpätevyyksien esittely ja peittely. Näin äänestäjät löytävät mieleisensä keulakuvan valtiolleen.

Suomessakin maisteltiin jo hiukan ivaan perustuvaa kampanjointia. Moni kädessään puhelinta kantanut sai vastaanottaa viestin, jossa tiedotettiin istuvan presidentin aikoinaan vaatineen Suomen liittämistä Neuvostoliittoon. Tosiaalta eduskunnan puhemies antoi samalla mitalla oletettavasti takaisin samastaessaan porvariehdokkaan äänestämisen ja NATO-jäsenyyden kannattamisen.

Kaiken kaikkiaan tällainen ehdokkaiden tutkiskelu on jäänyt vähäiseksi. Tasaisuudessa rypevä käytäntö on omiaan kyseenalaistamaan koko presidentti-instituution. Ilman pilkkaa presidentti menettää tarkoituksensa. Toisaalta on kuitenkin muistettava, että johtajan kuvakkeena presidentti on sentään huomattavasti halvempi vaihtoehto kuin kuningas.
Jarno Hietalahti