Kalliokosken Sana Halsuan ja lähikylien asialla jo vuodesta 2002
 
Kalliokosken
Sana 2006 / 02


(1)Pääkirjoitus
(2)Järventaus hormonimyrskyn riepoteltavana
(3)Presidentinvaalit mielenosoituksitta
(4)Tupakkatuotteet taas riesana lähikylissä
(5)Kirjeenvaihtajan matkapäiväkirja 1: Kaupunki, joka ei nuku koskaan, tarjosi hyvät unet
(1) Kyseenalaista liikennekuritusta
Luettu 1141 kertaa

Valtion johtavat elimet ovat tuottaneet kummastelun aiheita kansan kapeille jonoille. Eripuraa on noussut etenkin liikennejärjestelyiden uudelleenhahmottelun myötä. Valtiojohto haluaa toisaalta laskea 80 kilometrin tuntinopeudet 70:een ja samalla nostaa moottoriteiden nopeusrajoituksia kymmenen pykälää. Liikenneturvallisuuden uhkaajana nähdään myös humalaiset kuskit, minkä tähden juopumusraja halutaan laskea 0,2 promilleen. Yleisesti ottaen ideoita pidetään typerinä.

Typeriä ne ovatkin. Yleisnopeuden laskeminen 80:stä kymmenellä yksiköllä on naurettava ehdotus. Kukaan järki-ihminen ei tuollaista viitsisi esittääkään. Mitään todellista vaikutusta rajoituksella ei olisi, se aiheuttaisi vain lähinnä kiusaa.

Olisikin syytä koventaa linjausta. Aiotun pienillä pudotuksilla ei tehdä mitään. Taloudellisesti olisi järkevää vaikkapa raaputtaa nopeusrajoituksista nollat pois, jolloin normaalirajoitukseksi tulisi 8 kilometriä tunnissa. Näin tuntuva nopeudenpudotus vähentäisi huomattavasti liikennetapaturmia. Samalla se saisi ihmiset vakavasti harkitsemaan vaihtoehtoisia kulkutapoja kuten pyöräilyä tai kävelyä. Suomi selviytyisi hetkessä Kioton päästörajoista.

Tällainen pudotus poistaisi myös tarpeen muuttaa vallitsevaa promillerajaa. Kuka tahansa voisi ajaa kuinka päissään haluaisi eikä vaaratilanteita juurikaan syntyisi. Vaikka joku humalainen törttöilisikin liikenteessä ja ajaisi holtittomasti vaikkapa kahden kympin ylinopeutta, ajonopeus jäisi silti alle 30 kilometriin tunnissa. Näin alhaisilla nopeuksilla kuolemaan johtavat onnettomuudet vähenisivät radikaalisti.

Liikenteen suhteen on kansalaisaktivismilla radikaaleja mahdollisuuksia. Ainakin Kurkisuolla on jo totuttu pystyttämään omia liikennekylttejä teiden varsille. Tällaista toimintaa tukemalla esivalta voisi säästää varoja kylttien päivittämisessä. Jokainen kunnon kansalainen osaa jo sen verran vääntää tienvarsien merkkejä, että "Kyltit nurinniskoin" -kampanja voitaisiin suorittaa talkoohengessä. Ainakin Kurkisuolla.
Jarno Hietalahti