Kalliokosken Sana Halsuan ja lähikylien asialla jo vuodesta 2002
 
Kalliokosken
Sana 2007 / 04


(1)Pääkirjoitus
(2)Sanan hallitusohjelma
(3)Trulliperinne uusiksi
(4)Latopalo Kurkisuolla
(5)Uusi tieyhteys avartaa Kalliokosken kylää
(6)Alkoholin käyttö näkyy
(7)Valtava lentokonetilaus halsualaisinsinöörille
(8)Pääsiäisähky
(9)Kalliokosken Sanan lukijamatka Perhoon
(1) Vaurauden merkkejä
Luettu 1487 kertaa

Halsua tavataan mainita suuressa mediassa velkatilastojen huipulla. Teknisesti ottaen kunnalla on velkaa mittavat määrät eivätkä talouskirjelmät tyypillisesti esitä tulevaisuutta valoisana. Tilastoitu talousmatematiikka on kuitenkin ainoastaan yksi esitys vallitsevasta asiantilasta.

Kylämaisemaa tarkastelemalla voi helposti huomata, että Halsuan talous on paremmassa kunnossa kuin aikoihin. Vauraus suorastaan rehottaa, kun tuijotellaan keskustan raittia tai sitä käyttäviä yksityishenkilöitä. Ylipäätään kunnalliset palvelut ovat kehittyneet tasaisen varmasti ja kyläläisillä on mainiot oltavat elelyihinsä.

Taloussektorilla pyyhkii ilmeisen hyvin. Talotehdas tekee kuutta taloa kerrallaan ja säännöllisin väliajoin tehtaasta lähtee uusi koti tien päälle. Hietalahden teollisuuskeskittymän muilta tehtailta kyyditetään erinäistä tavaraa rekkalasteittain ympäri Suomea. Masala on saanut uuden omistajan ja kaupat ovat elinvoimaisia.

Yhdeksi keskeiseksi vaurauden merkiksi on tullut tiestö. Tiekartta on kokonaisuudessaan Suomen valtion yksi suurimpia aarteita ja esimerkiksi Halsualla arvokasta tiestöä pidetään niin tärkeänä, että sitä huolehtimaan on palkattu osaamista aina ulkomailta asti. Samalla Halsualla kiirehditään kevyen liikenteen väylää keskustan ilmettä rikastuttamaan.

Tiet eivät enää ole pelkästään julkisen vaurauden ilmaantumia. Siinä missä kunta osoittaa rikkauttaan teiden suhteen ovat myös yksityiset kylähenkilöt päässeet pröystäilemään vauraudellaan. Tällaista rikkautta on nähtävissä joidenkin kylänosien takamailla. Tarpeeksi tarkkasilmäinen voi huomata, miten yhdelläkin sivukylällä tien päähän on lyöty merkintä "Yksityistie".

On helppo kuvitella, että tiet ovat suunnattoman hintavia. Valtiolta ei varmasti saa ostettua kovin halvalla metrin suikaletta vaikkapa jostain moottoritiestä. Järin edullisesti tietä ei yksityisille myytäisi edes Polson pätkältä. Näin ollen yksityistien, vaikkakin syrjäisen, omistajan täytyy olla suunnattoman rikas. Hänellä on varaa pitää omaa tietä ja estää muiden kyläläisten ajelu omalla pätkällään.

Kunnan taloutta laskettaessa tavataan erinäisissä esityksissä velkataakka jakaa kyläläisten kesken tasan, jotta saada keskiarvot esiin. Saman logiikan täytyy toimia toisinpäinkin. Kun kylässä on kerran jo ainakin yksi tien omistava suurmies (tai kukapa tietää, josko onkin -nainen), päästään varmasti velkataakoissa jokaisen kuntalaisen osalta kirkkaasti plussan puolelle. Pötypuhetta, että Halsualla pyyhkisi heikosti. Päinvastoin niin kunta kuin jokainen sen asukaskin on suunnattoman rikas - vähintäänkin keskimäärin.
Jarno Hietalahti